lauantai 9. maaliskuuta 2013

Miksi Suomi kieltäytyy lapsikomission perustamisesta Venäjän kanssa?



Venäjällä ollaan hyvin tietoisia Suomen huonosta ihmisoikeustilanteesta, sekä Suomen viranomaisten harjoittamasta lapsikaupasta ja Venäjä haluaa puolustaa kansalaisiaan, lapsiaan, äitejään ja perheitään Suomen viranomaisten vainolta ja sorrolta perustamalla lapsikomission Suomen kanssa. Suomi kuitenkin kieltäytyy.

Samanlainen komissio on Venäjällä ja Ranskalla ja Ranska ei kieltäytynyt, koska Ranskalla ei ole mitään salattavaa, vaan sen toimet kestävät päivänvalot, jota taas Suomen lastensuojelu ei tee.

Olemme siis pattitilanteessa ja Suomen ja Venäjän kriisi vain pahenee päivä päivältä.

Mitäkö Suomen ja Venäjän yhteinen lapsikomissio tekisi?
Ihan aluksi siteeraan ystävääni Johan Bäckmania: http://antifasistit.blogspot.fi/2012/10/backman-mita-venaja-tarkoittaa.html

"Mitä Venäjä siis lapsikomissiolla tarkoittaa? Hyvä vertailukohta on Venäjän Ranskan kanssa viime vuonna perustama ”komissio lapsen oikeuksien suojelemiseksi perhekonflikteissa”. Sitä koskevassa sopimuksessa nimenomaan korostetaan, että komissio ei voi puuttua kummankaan maan tuomioistuinten käsittelemiin asioihin.

Käytännössä kysymyksessä on keskustelukerho, ”neuvoa-antava keskusteluelin”. Venäjän ja Ranskan komissiota koskevan sopimuksen mukaan kummankin maan eri viranomaiset voivat pyytää komissiolta lausuntoja.

 Komissio voi antaa suosituksia ja välittää informaatiota.  Venäjän ja Ranskan lapsikomissioon kuuluu molempien maiden ministeriöiden ja lapsiasiamiesten edustajia sekä tarpeen vaatiessa muita viranomaisia.

 Lisäksi komissio voi kuulla asiantuntijoita.  Komissiolla on kaksi puheenjohtajaa, yksi kummastakin maasta. Palkkioita ei makseta. Osapuolet voivat halutessaan laukkauttaa komission yksipuolisesti. Komissio kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa vuorotellen molemmissa maissa. Tässä valossa

Venäjän ehdotus vastaavan komission perustamiseksi Suomen kanssa kuulostaa asialliselta. Kysymys olisi siis juuri sellaisesta keskustelukerhosta, mitä myös Suomen puolella on kaivattu. Tosin käytännön työstä ei vielä tiedetä, sillä Venäjän ja Ranskan komissio ei ole ehtinyt aloittaa toimintaansa.  

Mitä Suomen ja Venäjän välinen lapsikomissio sitten tekisi? Aivan aluksi se voisi selvittää, kuinka paljon Suomessa on venäläis-suomalaisia perheitä ja lapsia. Kunnollisia tilastoja ei nimittäin ole. Myös sekaperheisiin liittyvien huostaanottojen ja huoltoriitojen määrät voisi selvittää. Komissio voisi pohtia hyvin monenlaisia asioita, kuten Venäjän kielen ja kansalaisuuden rekisteröintiä tai venäjänkielisen sosiaalityön lisäämistä. Myös Suomen ihmisoikeustilanteen tarkempi tutkiminen olisi paikallaan esimerkiksi perehtymällä YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomi-raportteihin ja

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksiin. Niiden mukaanhan Suomi rikkoo lapsen oikeuksia järjestelmällisesti."

Kaikki hyviä ja varmasti tarpeellisia asioita, kun tiedetään että Suomen lastensuojelu vähät välittää ihmisoikeusopimuksista. Ei siis ole mitään järkevää syytä olla perustamatta kyseistä komissiota, jollei sitten Suomi halua estää lasten oikeuksia toteutumasta, sillä juuri lasten ja venäläisten perheiden puolestahan komissio toimisi. Nyt esitänkin oikean syyn siihen että Suomi ei lapsikomissiota suostu perustamaan.


Suomi ei halua yhteistä lapsikomissiota, koska ei halua vääryyksiensä paljastuvan, vaan haluaa salata ne maailmalta.

Lapsikomissio saisi yksityiskohtaisesti selville Suomen viranomaisten harjoittaman terrorin venäläislapsia ja perheitä kohtaan, se tulisi siis vielä paremmin julki kuin tähän asti. Sen fasistiset toimintavat tulisivat yksityiskohtaisesti julki. Tietenkään Suomella ei siihen ole varaa, vaan se haluaa salailla väärinkäytöksensä ja sen että lastensuojelua on ohjeistettu huostaamaan lapset venäläisperheistä, pelkästään siis sen vuoksi että perhe on venäläinen. 
Suomella on siis salattavaa ja rikollisvaltio ei siksi halua lapsikomissiota.

Lisäksi, vieläkin merkittävämpää on, että kaiken jo sitten paljastuttua joutuisi Suomi muuttamaan omia toimintapojaan, lopettamaan laittomat ja turhat huostaanotot ja tästä kaikesta lapsibisnes kärsisi pahoin, ehkä jopa kuihtuisi ja kuolisi. Päättäjillä taas on vahvat kytkökset lapsibisneksen toimijoihin, eivätkä he tietenkään sitä halua. Puhdistukseen Suomi joutuisi siis lähes karkottamaan maahan jo pesiytyneet suuret kansainväliset lapsikylät, lastenkodit ja muut lasten keskitysleirit. Ja siinä bisneksessä liikkuu suunnattomat rahamäärät, ei Suomi sitä halua, mieluummin vaikka poljetaan niin venäläisten kuin suomalaistenkin lasten ja perheiden oikeuksia ja pidetään lastensuojelun hirviömäinen huostakoneisto toiminnassa.

Eli kyse on puhtaasti salailusta, Suomella, rikollisvaltiolla on salattav

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti