maanantai 18. maaliskuuta 2013

Perhe pedon kynsissä

Olen ollut taistelemassa pahuutta vastaan ja puolustamassa pienen lapsen ja äidin ihmisoikeuksia, yhdessä muiden ihmisoikeusaktivistien kanssa.

Aloitin moderaattorina Pikku Laurin Ja Kirsin tukisivustolla Facebookissa jossa pyrittiin estämään 10 kuukautisen Laurin mielivaltainen huostaanotto eroon rakastavalta äidiltään sijaisperheeseen. He olivat olleet porilaisessa Pihlakodissa yhdessä, mutta lastensuojelu oli tehnyt päätöksen että 17.12.2012 lapsi huostattaisiin laittomasti äidiltä.

Tämä kyseinen sivusto siis perustettiin tuomaan tuota vääryyttä ja pahuutta julkisuuteen ja jos mahdollista estämään se.

He kun olivat olleet yhdessä koko elämänsä ajan. Kampanjaan lähetettiin reiut 25000 kutsua.
Itse tein myös addressin tuota huostaanottoa vastaan: http://www.adressit.com/10kk_lauria_sijoitetaan_1712_pois_aidin_luota.

Linkki Facebookin sivustoon: https://www.facebook.com/events/175624899247288/
(ei enää toiminnassa)


Pian kampanjan alettua, teki Porin perusturva tutkintapyynnön Porin poliisille, väittäen että sivustolla muka uhattiin ja uhkaitiin sen henkilöstöä ja tämän Yle uutisoi muka merkittävänä ja suurena juttuna.

Itse olen moderaattorina valvonut kirjoituksia siellä, enkä ole siellä moista uhkailua havannut.

Kritiikki on ollut paikoin rajuakin, mutta ainoastaan yleisellä tasolla erinäisiä bisneksen toimijoita kohtaan, ketään henkilöä ei ole nimeltä mainittu, se ei ole siis kohdistunut ketään yksittäistä henkilöä kohtaan.

Porin perusturvan tavoite oli siis päivänselvä, sen tavoite oli huvittavalla poliisilla pelottelulla hiljentää ihmiset, koska sille tuo kirjoittelu oli hyvin kiusallista, onhan se vastuussa tuosta päätöksestä tehdä laiton ja aivan mielivaltainen huostaanotto. Kampanjamme ei siis kärsinyt, vaan päinvastoin sai uutta ryhtiä perusturvan tutkintapyynnöstä ja todisti asiamme rehtiydestä.

Seuraavaksi sitten Yle Satakunta teki hyvin värittyneen ja lastenkodin puolelle asettuvan jutun, jossa se ei edes haastatellut äitiä, vaan ainoastaan Pihlakodin henkilöstöä. Kuitenkin juttu oli nimenomaan tästä keissistä, eikä Pihlakodista yleensä. Yle myös levitti harhanomaista tietoa moderaattorien toiminnasta tuolla sivustolla.

Kaiken kaikkiaan Ylen toiminta oli niin epäeettistä ja vastoin hyvää journalistista käytäntöä että se johti johti meidän puoleltamme kanteluun Julkisen sanan neuvostoon. 

Kampanjoituamme aktiivisesti noin viikon huostaanottoa vastaan tuolla sivustolla mitä erinäisimmin keinoin, perustellen miksi huostaanotto on väärin tuossa tapauksessa, että Suomessa tehdään muutenkin laittomia ja perusteettomia huostaanottoja ennätyssuuri määrä ja kritisoituamme viranomaisia, huonoa lakia, ls-kerrointa ja varsinkin LaSun toiminaa, sekä tuotuamme julki tietoa asioista ihmisille jotka elivät pimennossa, saimme tietää että huostaanottoa oli siirretty johonkin hamaan tulevaisuuteen.

Saimme siis erävoiton. 

Jatkamme kampanjointia edelleen huostaanotto vastaan, koska tämä keissi on vaa´ankieli-asemassa Suomessa koko maan lastensuojelupolitiikan osalta ja tulevaisuuden osalta.


Jatkuuko lastensuojelun mielivalta?

Vai muuttuuko meno inhimillisempään suuntaan jossa ajatellaan oikeasti lapsen ja perheen hyvää, eikä oikeuteta mielivaltaisia ja laittomia huostaanottoja määrittelemättömällä lapsen edulla. Kysehän on uusiokielestä joissa sanan merkitys muuttuu ja tarkoittaa käytännössä ihan muuta kuin sen alkuperäinen merkitys, eli etymologinen merkitys. Lapsen edulla oikeutetaan nykyään Suomessa kaikki moraalittomat, bisneshenkiset ja mielivaltaiset toimet lasta, vanhempia ja perhettä kohtaan.

Huostaanotoilla on myös kunnille suuri taloudellinen merkitys, sillä lastensuojelu-kertoimen ansiosta ne saavat jopa 2-3 kertaisesti ne rahat takaisin minkä ne ovat huostaanottoihin sijoittaneet.

Lastensuojelukerroinhan tarkoittaa sitä, että jokainen huostaanotto nostaa sitä ja mitä suurempi se on, niin sitä enemmän valtio maksaa kunnille rahaa. Ja kunnathan voivat käyttää tuon rahan ihan mihin itse valitsevat, huostaanotetuilla lapsilla siis saadaan kunnan talous kuntoon, jotta voidaan sitten parannella kunnan asioita, näin härskisti se vaan menee.

Tiet voidaan päällystää uudelleen ja urheilukenttiä parantaa, tai uimahalli peruskorjata.

Mutta kuka muistaa silloin noiden lapsien kohtalon? Kärsijöinä kun ovat rikotut perheet, lapsibisneksen uhreina. Moisesta toiminnasta on laten oikeudet kaukana, vaikka kauniilla korulauseilla lastensuojelu niistä puhuukin, yhdessä muiden huostabisneksen toimijoiden kautta.

Tällä aivopestään myös ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät asiaan ole perehtyneet.

Pankkiautomaatilla käydessäni lapsikylien mainos kirkuu että 17000 lasta ei voi asua kotonaan ja vongataan lahjoitusta rahannnoston yhteydessä,  vaikka tuolle lapsikylien väittämälle ei ole mitään perusteita, vaan kyse on härskistä bisneksestä jossa se oikea lapsen etu, mitä Suomen lastensuojelu väittää ajavansa on jäänyt unholaan.

Lastensuojelu ja nuo lapsikylät ja muut lastenkodit kun toimivat tiiviissä yhteistyssä. Suuret kansainväliset toimijat tahtovat laajentaa ja jatkuvasti poksahtelee uusia lastenkoteja, kasvubisnes siis vaatii materiaalia ja niitä lapsiuhrejahan Suomen lastensuojelu heille auliisti toimittaa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288509640060.html

Lapsibisnes, lastensuojelun rajaton valta ja sen hallitsemattomuus on synnyttänyt yhdessä surkean lastensuojelulain ja ls-kertoimen kanssa  hirviön joka raivoaa Suomessa syöden lapset kitaansa ja oksentaen ulos rikkinäisiä ihmisen jäänteitä, joista aniharvoin kasvaa onnellisia ja tasapainoisia aikuisia.

Jokaisella lapsella on oikeus omiin vanhempiinsa, se on perustavaa laatua oleva lapsen ihmisoikeus ja sitä ei saa bisneksen varjolla lapselta riistää.


Pian tämän blogin julkaisemisen jälkeen Kirsi menetti lapsensa Laurin sijaisperheeseen.

Eikä näytä todennäköiseltä että hän koskaan saa poikaansa takaisin.

Sijaisperhe pitää kynsin hampain kiinni kultamunia munivasta hanhestaan, Laurista joka tuo valtion tuet perheeseen, eikä Suomen lastensuojelukaan myönnä koskaan olevansa väärässä.
Laurin kohtalo on siis lohduton, hänellä ei ole oikeutta bio-vanhempiin.

Suomessa vain aniharva huostaanotettu palautetaan koskaan vanhemmilleen, puhutaan vain kourallisesta, kaikista 17000:sta jotka eivät saa asua kotonaan, ihan tavallisissa suomalaisissa perheissä.

Suomessa näet viranomaiset ja heidän liittolaisensa lapsikauppiaat vihaavat lapsia.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti