sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Perheet, luojan tähden paetkaa

Suomesta on tullut mahdoton paikka elää perheille ja lapsille.

Perhe taistellen selviää ensimmäisestä perättömästä lastensuojeluilmoituksesta ja tekee rikosilmoitukset perättömien lastensuojeluilmoitusten tekijöistä, mutta vain huomatakseen että hyvä veli kerho suojelee jäseniään, perättömät ilmiannot on maan tapa ruokkia bisnestä.

Sitten perhe tuudittautuu ruususen uneen ja luulee olevansa turvassa ainakin lapsen tarha/kouluvuosiin asti, niin moinen illuusio ja harhaluulo haihtuukin äkkiä.

Ainakin jos perhe joutuu hakemaan toimeentulotukea.

Sosiaalitoimellahan on yhteinen rekisteri lapsista ja perheistä, asiakkaistaan.
Rekisteri jossa näkyy myös entinen lastensuojeluasiakkuus ikuisesti, se ei siis lähde kirveelläkään viranomaisten rekistereistä (kerran lasu-tapaus on aina lasu-tapaus Suomessa).

Ja siis jos perhe joutuu hakemaan toimeentulotukea, niin sosiaalityöntekijä näkee perheen hyvänä tilaisuutena huostata lapsi eli hieroa hieman lapsikauppaa, kerätä bonus itselleen ja samalla nousee valtion tukikin kaupungille.  Lisäksi lastensuojelulaitokset voitelevat kaupunkien sosiaalitoimia tukiaisillaan, puhutaan yli 800 miljoonan euron bisneksestä vuositaholla.

Onhan perheellä menneisyys lastensuojelutapauksena.

Toki perhe täytyy vielä lavastaa köyhemmäksi kuin se onkaan, jotta suunnitelma menee läpi.
Heti sitä ei voi tehdä (eli toimeentulotukea ei voi jättää myöntämättä), muuten epäilykset heräisivät sillä sekunnilla.

Joten sosiaalitoimi maksaa muutaman kuukauden perheelle ihan normaalia toimeentulotukea jolla perhe tulee toimeen ja vasta sitten alkaa perheen lavastus köyhemmäksi kuin se oikeasti onkaan.
Eli sosiaalitoimi leikkaa joka kuukausi hieman perheen toimeentulotuesta, perheen jonka muut tulot oavt pysyneet koko ajan samoina.

Ensin perhe saa 1600 euroa/kk, sitten 1120, sitten enää 539 ja lopulta enää mitättömät 439 euroa joka ei tietysti kalliissa Suomen maassa riitä enää mihinkään. Miten 439 euroa voi riittää perheen koko elämiseen? Vuokraan, ruokaan, lapsenruokaan, vaatteisiin, sähkölaskuun, vesimaksuun, lapsen vaatteisiin ja leluihin. Tampereen sosiaalitoimen mukaan mitätön 439 euroa muka riittää, järjetöntä.

Mutta tässä ei olekaan kyse siitä että perhettä haluttaisiin tukea, vaan Tampereen sosiaalitoimen ainoa tavoite on saada lapsi ryöstettyä, ensin hiukan asiaa lavastaen.
Tampereen sosiaalitoimi on korviaan myöten mukana lapsibisneksessä eli huostabisneksessä.
Se haluaa tehdä yhteistyökumppaninsa tyytyväisiksi, eli kaiken karvaiset lapsikylät, perhekodit, lastenkodit ja leegion sijaisvanhempia. Muistakaa että Tampereen sosiaalitoimea ei kiinnosta pätkääkään selviääkö perhe, onko perheellä edes kattoa päänsä päällä tai onko sillä ruokaa pöydässä, sen ainoa tavoite on voidella lapsikaupan koneistoa taas yhdellä lapsiuhrilla lisää.
Ihmiset ovat sosiaalityöntekijöille vain numeroita ja lapset pelkkää karjaa.

Seuraava siirto on täysin odotettu, Tampereen sosiaalitoimisto tekee tukun lastensuojeluilmoituksia, väittäen perhettä vaikkapa niin köyhäksi että perhe laiminlyö lasta ja että köyhyden vuoksi lapsen tarpeet eivät toteudu. Tästä onkin lyhyt matka siihen, että sanotaan sosiaalijargonilla että lapsen etu ei toteudu ja seuraavaksi että on lapsen etu että lapsi saa kodin jossa hänen tarpeistaan pystytään huolehtimaan paremmin.

Tässä tai sitä edellisessä vaiheessa meidän perheemme siis on nyt.
Tukemme on leikattu aivan minimiin (439 euroa/kk) ja sillä Tampereen sosiaalitoimi yrittää lavastaa/tehdä meistä köyhempiä kuin olemmekaan, jotta voisi köyhyyden tekosyyllä imaista lapsemme lapsikaupan koneistoon. Eli itse luomansa köyhyyden varjolla.

Tämähän on aivan läpinäkyvää ja selvääkin selvempi todiste Suomen lapsibisneksestä ja siitä että Suomen sosiaalitoimi käy lapsikauppaa.

Nyt odottelemme siis Tampereen sosiaalitoimen hyvin ennalta arvattavaa siirtoa.

Kotiimme emme niitä musta sydämisiä nazi hirviöitä päästä, saavat sitten murtaa köyhän perheen oven, perheen jonka ainoa rikos on olla köyhä.

Sen taas kuvaamme ja laitamme nettiin kansainväliseen levitykseen ja lisäksi asianajajamme on vain soiton päässä.  Suomalaisten tuomitsevat ja empatiaamputoidut kommentit jo tiedämmekin, ne eivät meitä kiinnosta, mutta pääasia että edes ulkomailla Suomi kuva rapistuu edes hieman.

Perheemme on kohdannut niin paljon vainoa ja viranomaisterroria Suomessa, että emme kunnioita niitä viranomaisnazihirviöitä enää yhtään.

Olemme vain yksi kymmenistä tuhansista joista perätön ilmoitus on tehty.
Mutta koska tiedämme lapsikaupan suosion Suomessa, voivat viranoamaisnazit olla koska hyvänsä taas kimpussamme.

Ahneet rahaa palvovat viranomaisrikolliset kun näkevät lapset euronkuvat silmissä.

Suomi on nykyään mahdoton paikka elää lapsiperheille.

Lapsiperheet, luojan tähden paetkaa Suomesta.
Vaikka Suomessa lapsia vihataankin, niin niin ei ole kaikkialla maailmassa.

Vaikka Suomi on pahuuden ja satanismin maa, niin maailmassa on silti vielä hyvyyttä.
 
 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti